SRL:n uusi kisajärjestelmä

5.2.2015

Ratsastuksessa voimaan uusi kilpailujärjestelmä

 

Ratsastuksen uusi kilpailujärjestelmä otettiin käyttöön tämän vuoden alussa. Uudistuksen tavoitteena on ollut johdonmukainen ja laadukas tasojärjestelmä, joka etenee ratsukon urapolun mukaisesti. Järjestelmällä halutaan varmistaa hyvät kilpailemisen mahdollisuudet kaikille kohderyhmille harrastetasolta huipulle asti. Lasten ja nuorten kilpailutoiminta on ollut uudistuksessa keskiössä, samoin kilpahevosten urakehitys ja hyvinvointi.

 

- Uudistustarve oli ilmassa jo pidemmän aikaa. Vanha järjestelmä oli tehty olympialajien näkökulmasta, uusi tarjoaa ratsastuksen kaikille yhdeksälle lajille vapaammat mahdollisuudet kehittyä omien painopisteiden ja erityisvaatimusten mukaisesti. Uusi järjestelmä mahdollistaa myös paremmin tarjonnan suunnittelun kohderyhmittäin, kuten eri ikäluokille ja taitotasoille, kertoo Suomen Ratsastajainliiton kilpailupäällikkö Marian Seppälä.

 

Kansainvälisessä, FEIn alaisessa kilpailutoiminnassa kilpailut on määritetty eri tähtitasoille yhdestä viiteen vaatimus- ja palkintotason kasvaessa tähtimäärän mukana. Uusi kotimainen kilpailuluokitus noudattaa samaa logiikkaa. Tasolla yksi kilpaillaan entisellä harjoitus- ja seurakilpailutasolla. Kakkostaso vastaa aikaisempia aluekilpailuja ja tasot kolmesta viiteen kansallisia kilpailuja. Tasolla kolme kilpaillaan valtaosa vanhoista kansallisista kilpailuista ja tasolla neljä mm. olympialajien SM-kilpailut. Viitostaso käsittää huippuluokan yleisökilpailut kotimaassa.

 

- Kotimaisesta kilpailutoiminnasta on tullut entistä ammattimaisempaa sekä järjestäjien että osallistujien näkökulmasta. Uuteen järjestelmään on kirjattu laatutekijöitä eri tasoilla, mikä yhdenmukaistaa kilpailutarjontaa ja selkeyttää kriteereitä. Tämä helpottaa kilpailujen järjestämistä, kun kaikille on selvää, mitä on odotettavissa.  Eroja muodostuu urheilullisen tason ohella kilpailuolosuhteista, kuten pohjat ja kalusto, toimihenkilöiden koulutustasosta sekä yleisö- ja mediapalveluista, Seppälä sanoo.

 

- Keräämme palautetta, jonka perusteella laatuohjeistusta kehitetään edelleen. Erityisen tärkeässä asemassa  hevosten kannalta ovat kilpa-areenoiden pohjat. Niistä tänä vuonna tehtävä tutkimus vaikuttaa tulevien vuosien valintoihin ja kilpapaikkojen tason määrittelyyn.

 

Kilpailutoimintaa on kehitetty myös lajikohtaisesti palvelemaan kilpailijoita mahdollisimman tarkoituksen mukaisesti. Järjestelmä ohjaa kilpailijoita johdonmukaisesti kilpailemaan omalla ja hevosensa tasolla sekä siirtymään eteenpäin tasolta toiselle. Kaikissa lajeissa on otettu käyttöön karsintasäännöt, joiden perusteella saadaan osallistumisoikeus siirryttäessä tasolta toiselle tai luokasta toiseen.

 

- Karsintasäännöt on laadittu kannustamaan kilpailijoita kehittämään taitojaan aina ylempien tasojen huippusuorituksiin asti, ja ne on otettu on otettu erittäin hyvin vastaan. Niiden avulla voidaan ohjata urheilullista tasoa mm. määrittämällä kilpailuluokkien osallistumisoikeuksia tai vaatimalla näyttöä ennen etenemistä vaativammalle tasolle. Tämä palvelee myös turvallisuutta sekä hevosten hyvinvointia.

 

Uuden systeemin käyttöönottoon sisältyy myös haasteita.

 

- Koska järjestelmä on laadittu pääasiassa lajikohtaisesti, sen esittely yhtenäisellä kielellä on haasteellista. Uskon, että jatkossa järjestelmää hiotaan vielä kokonaisuuden kannalta yhtenäisemmäksi. Eniten kysymyksiä herättävät kilpailuluvat eri tasoilla ja lajeissa. Järjestäjät kysyvät myös tarkempia toimintaohjeita, mikä on mahdollista ja mikä ei. Tuntuu, että kisapuolella ollaan nyt odottavalla kannalla, osalle muutos on aina vaikeaa, Seppälä toteaa.

 

Ratsastuskilpailuja järjestetään Suomessa viidellä tasolla

 

• 5-taso (aiemmin kansallinen taso, tähtikilpailut, kansainväliset kilpailut)

• 4-taso (aiemmin kansallinen, SM-kilpailut)

• 3-taso (aiemmin kansallinen)

• 2-taso (aiemmin aluekilpailu)
• 1-taso (aiemmin seurakilpailu/kilpailuharjoitus)

 

·         Ratsastuksen olympialajeja ovat este-, kenttä-ja kouluratsastus sekä paralympialaji vammaisratsastus. Muita kilpailulajeja ovat lännen- ja matkaratsastus, valjakkoajo, vikellys sekä islanninhevosten askellajikilpailut.

·         Ratsastus on urheilumuotona tasa-arvoinen, se on yksi harvoista lajeista, joissa miehet ja naiset kilpailevat samoissa sarjoissa aina olympiatasolla asti.

·         Ratsastus on tasavertainen kilpalaji myös eri-ikäisille. Kilpaura voi jatkua nuoresta pitkälle seniorivuosiin ja kilpailla voi samoissa luokissa aina maailman huipulla asti.

·         Ensimmäiset ratsastuskilpailut järjestettiin Suomessa vuonna 1911.

 

Lisätietoa: http://www.ratsastus.fi/uusikilpailujarjestelma
ja kilpailupäällikkö Marian Seppälä, marian.seppala@ratsastus.fi, 050-5591 171