Klinikat, tapahtumat

Kuka Theodorescu?
 

Monican Theodorescun strategiset numerot: OM 3, EM 4, VM 2, FEI 8! Nämä luvut kertovat sen, että kyseessä on maailman- luokan ammattilainen.  Voidaan jopa sanoa, että Monica on Saksan ” First lady”. Miksi?

Kuvia klinikasta täällä:

http://ammikanala.kuvat.fi/kuvat/Hevoisia/KORK+klinikka,+Monica+Theodorescu+&+Emile+Faurie+4.9.2016/

 

Olen valtavan iloinen, että saamme tarjota Suomen kouluratsastuksen ystäville ja kannattajille, miksei myös muillekin, näin tasokkaan vierailijan Saksan maalta. Haluan kertoa omin sanoin eri artikkeleista oppimaani, sillä halusin selvittää itselleni kuinka kovan luokan tähti meille onkaan syksyllä tulossa.

Monica on 53 -vuotias ja ollut koko ikänsä hevosten kanssa tekemisissä. Hänen isänsä oli kouluratsastuksen ammattilainen George Theodorescu ja äiti esteratsastaja Inge Theodorescu (ent. Fellgiebel).  Monicalle molemmat lajit ovat tuttuja ja se on auttanut häntä ymmärtämään hevosia ja kilparatsastusta yhä paremmin.

Monica on ollut yli 35 vuotta Saksan yksi suosituimmista ja menestyksekkäimmistä kouluratsastajista. Hänen taitojaan ja metodejaan kunnioitetaan yli maan rajojen, yhdessä isänsä kanssa hän loikin käsitteen ”Civilised Riding”.

Monican huippu-ura ratsastajana sekä taito ymmärtää hevosia, eri-ikäisiä ja eri kehitysvaiheessa olevia hevosia, on sellainen taito mitä juuri Saksan ratsastuksen Olympiakomitea arvosti niin suuresti, että Monica nimettiin maan ensimmäiseksi naispuoliseksi maajoukkuevalmentajaksi 2012.

Monica onkin tehnyt hurjaa tulosta maajoukkuevalmentajana, sillä FEI maailman rankinglistalla on tällä hetkellä 20 maailman parhaan ratsastajan joukossa 8 saksalaista ratsukkoa. Se on kova tulos, sillä seuraavalla maalla USA on vain 4 ratsukkoa 20 parhaan joukossa!

Miten Monica on sen tehnyt, mitä siihen on vaadittu, mitä on vaadittu niiltä ratsuilta, miten ratsuja on kehitetty, treenattu ja mitä harjoitteita on tehty?  Mitä tämä vaatii ratsastajalta? Onko suomalaisilla ratsuilla edellytystä? Entä suomalaiset ratsastajat, onko heillä potentiaalia? Niin paljon on kysymyksiä, joihin vain Monica voi vastata, haluankin kysyä häneltä näitä, onneksi hän on tulossa syyskuussa.

Saksan yksi menestyksekkäimmistä ratsastajista

Monican omat saavutukset ovat oma tarinansa, sillä ansiolistalta löytyy mm olympiamitalit -88 Soul, kultaa koulujoukkue, -92 Barcelona, kultaa koulujoukkue ja -96 Atlanta, kultaa koulujoukkue. Kun syyskuussa on klinikkamme, ovat jo Rion Olympialaiset ohi ja tiedämme miten siellä on käynyt. Kouluratsastuksen joukkue on juuri nimetty ja toivotankin heille onnea ja menestystä.

Maailmanmestaruuksia Monicalla on urallaan kaksi kappaletta ja lisäksi sekä henkilökohtainen pronssimitali että kultainen joukkuemitali vuonna 1990 Tukholmasta. Kisamenestystä on tullut myös Euroopan mestaruuksien muodossa ja niitä on 4 kappaletta. Vuonna -89, Mondorfissa kultaa joukkuekilpailussa, -93 Lipicassa kultaa, joukkue ja hopeaa Special kouluohjelmassa sekä hopeaa vuonna 2007, La Mandriassa, joukkuekilpailussa. Yhteensä 9 arvokisamitalia on aivan käsittämätön tulos ja sellainen kokemus, josta on varmasti hyötyä jokaiselle, joka käy kuuntelemassa Monican klinikoita ympäri Eurooppaa.

Haaveena varsa josta tulee GP hevonen

Varsasta Grand Prix hevoseksi – tätä tietä Monica kuvaa varsin monisanaisesti Dressage Todayn(by Silke Rottermann /42500) artikkelissa.  Aika monen kouluratsastajan unelma on kasvattaa varsasta itselleen GP ratsu, niin oli myös Monican unelma. Monica jakaa mielellään kokemuksia ja auttaa ratsastajia tavoittamaan unelman omasta GP ratsusta, sillä vaikka kuinka haluaisimme, niin vain hyvin harvasta ratsusta on GP ratsuksi asti, kuten Monica on todennut artikkelissa.

Monica kertoo vaikeudesta valita sopivat vanhemmat, sillä vaikka kaikki näyttäisi paperilla hyvälle, voi aina tulla yllätyksiä matkaan. Ja kun sopivat vanhemmat löytyvät on Monicakin käyttänyt samaa yhdistelmää useamman kerran. Vanhemmat kun on valittu pitää löytää hyvä paikka varsan syntyä ja kasvaa, hän korostaa emän ja varsan rauhaa, tutustua toisiinsa ja kasvaa ympäristössä missä ei ole hälinää jatkuvasti, esimerkiksi kilpatallin yhteydessä on liikaa stressitekijöitä.

Monica on aloittanut perusteista varsojen kanssa, jotka ovat ensin saaneet kasvaa kahden kesän ajan, nuoria pitää osata lukea hyvin, sillä harvoin samat opetusmenetelmät toimivat vaan jokainen nuori on yksilö. Monica korostaa, että oma kasvatus on tuonut näkemystä lisää työskennellä varsinkin nuorten hevosten kanssa, onnistumiset varsan kasvattamisesta Gran Prix – tasolle ovat upeita hetkiä kasvattajana.

Lyhyt oppimäärä harjoituksien perusteista

  • Motivoi hevostasi
  • Anna hevosellesi aikaa oppi uutta ja ymmärtää se.
  • Älä kiirehdi asioiden edelle, perusratsastus on kaikkein tärkeintä.
  • Tavoitteiden ja menestyksen hintana ei saa uhrata ystävyyttä hevosen kanssa.
  • Verryttelyn merkitystä ei voi korostaa tarpeeksi
  • Työskentele lyhyitä jaksoja kerrallaan, hevonen ei pysty keskittymään täysin uuteen asiaan pitkiä aikoja kerrallaan
  • Anna kehuja paljon. Kehun merkitys on uskomaton kun opettaa hevoselle, jotain uutta. Kehu usein ja heti, eikä vasta lopussa, koska hevonen ei käsitä sitä mistä kehu on tullut.
  • Vaihtelua treeneihin. Mikään ei ole hevosesta tylsempää kuin toistaa samaa treenirutiinia päivästä toiseen, nauttikaa myös ratsastuksesta.

Ratsastus on henkilökohtaisen suhteen luomista

Monicalle on tärkeää olla paikalla ja läsnä kun hänen maajoukkueratsastajansa kilpailevat, hän on tuttu näky kisakenttien laidalla, lisäksi hän tekee tiivistä yhteistyötä kotivalmentajien kanssa.

Kaikesta lukemastani paistaa läpi se, että hevoset eivät ole Monicalle vain kilpailua varten vaan ne ovat Monicalle yksilöitä, omine tarpeineen, ystäviä, joista pidetään huolta ja treenataan yhdessä ystävän kanssa, jolloin molemmat kunnioittavat toisiaan.

Virpi  Norblad

(suomennettu vapaasti artikkeleista Dressage Today/ 42500, The Horse Magazine, 19.10.2012, FEI ranking List  30.6.2016, Monican omat www-sivut)

KorK:in klinikka taas menestys


KorK:in Ruskeasuolla järjestämä Emile Faurie -klinikka oli loppuunmyyty ja yleisö piti näkemästään. Emile korosti sitä tosiasiaa, että jokainen hevonen on yksilö, erilainen, ja vaatii yksilöllisen lähestymistavan. On turhaa puhua ranskalaisesta, saksalaisesta, klassisesta jne tyyleistä. Jokainen hevonen vaatii oman koulutustyylinsä sen omien ominaisuuksien mukaisesti.

Kuvia klinikasta: Ritva Waris-Wöhrlin

Yleisökommentti: "Oli hyvä klinikka. Rauhallista ja kohteliasta ja hevosystävällistä opetusta selkeästi ja yksinkertaisesti."
Ratsukko
Moni osaamista - satulan asento menokuntoon
Kyra pokaali

 

Kyran Klinikka 2013: Syyskauden treeneihin astetta kootumpana

 

Ratsastajat saapuvat seuraamaan Kyra Kyrklundia kerta toisensa jälkeen. Vaikka pyörää ei olekaan keksitty uudelleen, ymmärtää ratsastaja oman kehityskaarensa eri vaiheissa asioita eri tavalla. Kouluratsastuksen mestarilta voi aina saada työkalupakkiinsa uusia välineitä. Niinpä KorKin järjestämän tilaisuuden 900 lippua myytiin nopeasti loppuun ja Kyra valmensi Ruskeasuolla 1.9.2013 täysille katsomoille.

Kyrastakin on mukava tulla valmentamaan vanhalle kotitallilleen. Hienoa Kyrasta on myös se, että hänen ja Tutu Sohlbergin vuonna 1982 perustama KorK on yhä voimissaan.

»Ratsastus on aika lailla self help -laji. On hienoa että löytyy tahoja, jotka tekevät lajille hyvää.«

Se tarkoittaa esimerkiksi yleisölle avointen valmennustilaisuuksien järjestämistä. Kyran mielestä yleisöklinikat on tärkeä rakentaa sellaisiksi, että kaikentasoiset ratsukot voivat oppia lisää. Siksi klinikoilla esiintyvien ratsukoiden kanssa ei keskitytä pelkästään GP-liikkeisiin. Kotiin täytyy saada tuliaisia, vaikka karsinassa ei odottelisikaan kansainvälinen kilparatsu.

Nyt klinikan teemana oli kokoaminen. Kun hevonen kulkee oikein, se pysyy terveempänä kauemmin. Lisäksi suorittaminen tasosta riippumatta helpottuu, kun ratsastaja saa hevosen kokoamaan itseään; kulkemaan riippusillan sijasta kaarisillan lailla, itsensä kantaen. Ja vaikka helpolla tasolla voisi suorittaa menestyksekkäästikin oikoen, kostautuu huolimattomuus jatkossa. Vaativammat asiat eivät suju ilman hyvää pohjatyötä.

Perusta kuntoon
 

Hyvä perusratsastus on myös kokoamisen perusta. Ilman hyvää istuntaa ratsu ei ymmärrä, mitä siltä halutaan. Kikko Kalliokoski demonstroi, miten vakaan istunnan kautta avut voi erottaa toisistaan. Hyvä apujenkäyttö tarkoittaa myös nopeutta. Jos hevonen ei reagoi raippaan, silläkään ei jäädä puristamaan hevosta, vaan raippa irrotetaan ja käytetään uudelleen. Aivan sama tulee tapahtua pohkeen kanssa. Hyvä ratsastaja ei myöskään nalkuta avuillaan jatkuvasti, vaan sanoo mieluummin kerran ja kunnolla. Hyvän istunnan avulla hevosen liikkeessä pysyy myös mukana puristamatta.

Hyvin istuvan ratsastajan lisäksi ratsu tarvitsee sopivat varusteet voidakseen liikkua oikein. Mea Packalenin avulla esitettiin, miten ratsastajan painopisteen tulisi satulassa olla hevosen painopisteen kohdalla.

Varusteita voi käyttää myös eri tavoin, ja esimerkiksi ylimääräisen alaturpahihnan voi kiinnittää satulan etukaareen kahvaksi, jonka avulla saa kädelleen ja koko istunnalleen vakautta. Tammalleen Malledina lisää ryhtiä hakenut Katariina Wolin sai myös testattavakseen erilaisia otteita nivel- ja kankiohjista.

»Kokeilkaa rohkeasti uusia juttuja. Uusia näkymiä saa vain avaamalla uusia ovia ja ikkunoita.«

Lisää vaihteita laatikkoon
 

Mitä enemmän ratsukolta löytyy osaamista, sitä enemmän voi keskittyä hienosäätöön. Janne Bergh näytti, miten vaihdelaatikkoa käytetään. Jos hevonen hermostuu, täytyy tahtia voida rauhoittaa tai jos energia alkaa kadota, tahtia nopeuttaa. Tempoa tulee myös voida muuntaa tahdin pysyessä samana. Se onnistuu askeleen pituutta säätelemällä. Monivaihteinen laatikko on tärkeä esimerkiksi siirtymisissä. Hieno piaff ja näyttävä passage eivät yksin riitä. Myös niiden väliin tarvitaan vaihteita.

Sirpa Degerth-Káldi havainnollisti apujen hienosäätöä laukassa. Jokaisessa askeleessa suoritettujen sarjavaihtojen tekeminen helpottuu, kun alapohje ei tee suurta eteen-taakse -liikettä. Kun pohje jää lähemmäs kohtaa, missä apu annetaan, ei ratsastajalta nopeutta edellyttävässä liikkeessä tule niin kova kiire. Myös sujuva siksak-sulku tarvitsee aikaa. Niinpä valmistelu uuteen vaihtoon kannattaa aloittaa kuuden sulkutaivutusaskeleen puolivälissä, hiljalleen suoristaen.

Suoruus näyttelee suurta roolia myös vaikeimmalla tasolla. Kira Kanerva ratsasti Doraziolla eniten kokoamista vaativia liikkeitä; piaffia ja piruetteja.  Samalla kun Dorazio saatiin suoremmaksi hitaampaa takajalkaa aktivoimalla, myös piaffin laatu koheni. Laukkapiruetin laatua lisättiin parantamalla kokoamisastetta, jota tarvitaan yhtä paljon kuin piaffissa. Jos on aikeissa nostaa käynnistä piruettilaukan, tulisi valmiuksien olla yhtä hyvät kuin siirryttäessä käynnistä piaffiin. Jo tämä ajatus auttaa valmistelemaan hyvän ja energisen noston.

Mansikkahilloa myös hevoselle
 

Kyra nähtiin hevosen selässä itsekin. Ella Paloheimon ratsun, Wolle Wolkensteinin kanssa professori havainnollisti, miten tärkeää kokoamisen kannalta on hevosen suoruus, ja kuinka tärkeää on saada asiat hallintaan ensin hitaammassa askellajissa. Jos käynti ei suju, tuskin sujuu ravi tai laukkakaan. Sama pätee tehtäviin. Jos takaosakäännös ei onnistu, ei piruetillakaan ole hyvä ennuste. Käynnissä on hyvä ottaa asiat haltuun. Askellaji ei myöskään tuo hevosen mittariin niin paljon kilometrejä, kuin ravi tai laukka. Tehokkaasti Kyran alla suoristunut Wolle Wolkenstein sai maistaa mestarin tarjoilemaa mansikkahilloa, kaikissa askellajeissa.

Kyra muistutti, ettei kannata huolestua, jos kokoamista kohentavat uudet neuvot eivät heti toimi. Uudet säännöt, jotka edellyttävät hevoselta tehokkaampaa työskentelyä, eivät välttämättä oitis miellytä sitä. Kun asiasta on päästy yhteisymmärrykseen, voi kohentunut kokoamisaste lisätä kunkin arvostelukohdan pistettä helposti numerolla. Se tarkoittaa kokonaistuloksessa 10 %:a.

 

Teksti: Terhi Paavola  
Kuvat: Ritva Waris-Wörlinhttp://warisworlin.kuvat.fi/kuvat/KYRAN+KLINIKKA+1.9.2013/
Julkaisu: Arto Nurmela  

 

Jokaratsastajien klinikka 2006