EM Aachen

12.8.2015


Huolto pelaa, laatuaikaa hevosille

EM-Aachen: Hyväksytty kajahti
neljästi, joukkue valmiina starttiin

Järjestäjä: http://aachen2015.de

Aachenin EM-kilpailujen ensimmäinen tärkeä etappi selvitettiin tiistaina aamulla puhtain purjein. Kouluratsastajat Emma Kanerva, Terhi Stegars, Eevamaria Porthan-Broddell sekä Kristina ”Tini” Böckmann esittelivät hevosensa eläinlääkärien delegaatiolle ensin seisain, sitten käynnissä ja lopuksi ravissa.

Kun lähtöluvat varmistuivat, joukkueen eläinlääkäri, irlantilainen Eamon McLaughlin, huokaisi puhjeten hymyyn.

- Se on stressintäyteinen hetki, ja kun kuulen sanan accepted neljännen kerran, voin rentoutua. Hevoset ovat kaikki ”sound and fit to compete”.

Mitään ei jätetä sattuman varaan, hevoset on valmisteltu huolella sekä kilpailuun että tarkastukseen.

- Teimme maanantaina harjoitukseksi vet checkin samassa paikassa, missä virallinen tarkastus on.

Intohimona kilpahevosten hyvinvointi

McLaughlin on juuri ostanut hevosklinikan ja valmennuskeskuksen Englannista, vain muutaman minuutin ajomatkan päästä Kyra Kyrdlundin ja Katja Kuistilan talleja. Hänen vaimonsa kilpailee kenttää harrastemielessä, mutta oma ura esteratsastajana on vaihtunut täysipäiväiseksi kilpahevosten eläinlääkäriksi.

- Hoidan kotona vain kilpahevosia, olen erikoistunut ontumiin ja suoritusongelmiin. On mielenkiintoinen haaste selvittää, miksi hevonen on stressaantunut tai ei voi hyvin, ratkaista ongelma ja yrittää auttaa niitä. Haluan jatkossa omistaa itsekin hevosia ja iloita niiden menestyksestä - mutta muiden ratsastajien kanssa.

- Kilpailuissa teen kaikkea ja vastaan hevosten yleisestä terveydestä. Tarkastan ne kahdesti päivässä, mittaan lämmön, pulssin ja hengityksen, tunnustelen jalat ja selät ja katson että kaikki on yleisesti  ottaen ok. Lisäksi tarkkailen, kun niitä ratsastetaan ja kun ne kilpailevat, ja olen myös ratsastajien käytettävissä, kun he haluavat keskustella hevosistaan.

McLaughinille kilpahevoset ovat intohimo, joka täyttää myös hänen vapaa-aikansa.

- Kasvoin hevosperheessä ja  halusin aina hevoslääkäriksi, kaikki elämässäni on hevosista. Ne ovat upeita eläimiä, niin isoja ja voimakkaita, mutta samalla lempeitä ja sallivat ihmisen istua selässään ja käsitellä niitä myös maasta käsin.

Hän uskoo, että kilpahevoset ovat ylipäänsä tyytyväisiä elämäänsä.

- Tällaisiin kilpailuihin hevoset tulevat kuin juhliin, tämä on niille kuin viikko SPA-hoitolassa. Ne ovat tottuneita kisaelämään, siinä vaiheessa, kun ne on valittu joukkueeseen, se on niille normaalia arkea. Kilpailuissa ne saavat hoitajien täyden huomion 24/7, niitä hemmotellaan ja hoivataan kaikin tavoin, kävelytetään, kylvetetään, ruokitaan. Hevosten ilmeet kertovat selvästi hyväntuulisuudesta.

Hevosten lääkitseminen kilpailuissa on rajoitettu minimiin dopingsääntöjen mukaisesti.

- Mikäli hevosella on vakava ongelma ja se tarvitsee voimakkaampaa lääkitystä, se otetaan pois kilpailusta. Jos hevonen on saanut jonkin kolhun tai mustelman vaikkapa kuljetuksessa, sitä voidaan hoitaa jäällä kylmäämällä. Sen lisäksi ainoana toisena keinona on hieronta ja fysioterapia - ja ne ovat erittäin tärkeässä roolissa.  

Pursiaisen kädet lukevat
hevosta kuin avointa kirjaa

 Tuula Pursiainen hoitaa ja hieroo Suomen joukkueen hevosia paikan päällä.

- Hyvällä hevosen pidolla etenkin kilpahevosissa haetaan voimakasta endorfiinien eritystä eli hyvän olon tunnetta. Isoissa kisoissa hevonen saa kuljetuksen jälkeen saa ison käsittelyn, jossa relaksoidaan kaikki lihakset perusteellisesti. Sen jälkeen ne voivat tuntua ensimmäisessä treenissä vähän veltoille ja löysille, mikä ei haittaa, kun ei vielä mennä kilpailuun. Sitten edetään tekemään pientä hienosäätöä, Pursiainen kertoo.

- Kilpailuissa ei tehdä isoja juttuja, vaan haemme, että hevonen olisi mahdollisimman rento ja elastinen. Kun kropassa ei ole kireyttä tai jäykkyyttä, se pystyy liikkumaan tahdikkaammin, suoremmin ja vastaamaan apuihin nopeammin.

Hänen mukaansa hyvin treenatulle kisahevoselle itse kilpasuoritus on usein helpompaa ja kevyempää kuin kotitreeni, sillä kunto on rakennettu ja asiat harjoiteltu jo kotona.

- Kilpailussa hevosta notkistellaan ja verrytellään kilpailukuntoon, siinä vaiheessa ei enää ratkota treenin ongelmia. Teemme Eamonin kanssa saumatonta yhteistyötä, keskustelemme mitä näemme ja tunnemme hevosessa, sitten mietimme mitä olisi paras tehdä. Asioita käydään läpi myös ratsastajan ja valmentajan kanssa.

Päivärutiiniin kuuluu mm. hevosen läpikäynti ennen ratsastusta ja keskustelu ratsastajan kanssa. Pursiainen tarkkailee myös miten hevonen liikkuu ja vertyy ratsain, ja tuleeko treenin kautta jotain ilmi.

- Hevosen fyysinen vointi vaikuttaa voimakkaasti sen psyykeen. Hevonen saa itseluottamusta, kun se on terve ja hyvinvoiva kehostaan. Kipu, jännitys ja kireys tuovat hevoselle negatiivisen jännityksen, kun kilpahevosella tarvitaan positiivinen, iloinen vire. Hieronnasta on apua myös verryttelyssä, kun ratsastajan ei tarvitse käyttää aikaa ja kuluttaa hevosen voimia sen lihaskireyksien avaamiseen, hän voi aloittaa suoraan rennolla ja pehmeällä hevosella.

- Rakastan hevosia, ratsastamista ja hevosurheilua aina pienistä poneista olympiahevosiin. Se hevonen, jota käsittelen, on sillä hetkellä koko maailmani, ja se antaa minulle tosi paljon. Kun minulla on kunnia olla mukana joukkueessa, ratsastaja ja hevonen ovat tähtiä, ja koko tiimi toimii vain heidän hyväkseen.

Pursiaisella on varmastikin kuuluisimmat kädet Suomessa kilparatsujen käsittelemisessä ja hoitamisessa. Hän aloitti työnsä 20 vuotta sitten, ja kansainvälisten kilpahevosten pariin hän siirtyi 2003 - vuosi ennen Ateenan olympialaisia. Sen jälkeen hän on ollut mukana lukemattomissa kisoissa, Pekingin ja Lontoon olympialaisissa, Normandian MM-kilpailuissa ja EM-kilpailujen määrää hän ei edes muista.

- Suurin vaikuttaja työssäni on ollut Kyra Kyrklund, yhteistyö hänen ja hänen hevostensa kanssa on merkinnyt minulle hyvin paljon, Pursiainen kiittää.

Arjessa Pursiainen omistaa Kangasalan hevosklinikan yhdessä eläinlääkäri Heikki Saarisen kanssa ja toimii Suomessa sieltä käsin. Hänellä on asiakkaita myös Englannissa, Ranskassa ja Tanskassa, minne hän lentää säännöllisesti.

Stegars ja Axis viettävät kisoissa
yhteistä laatuaikaa

Terhi Stegarsin Axis TSF meni aamun treeneissä loistavasti. Kaksikko löytyy kisapaikan helteestä nurmikaistaleelta. Pesun jäljiltä kostea Axis nyhtää tyytyväisenä ruohoa puun siimeksessä. Se on piehtaroinut pontevasti karsinassaan, ja sen häntää koristavat pienet sahanpurun hippuset.

- Meillä on kotona 22 hevosta, joista omassa ratsastuksessani on noin 9.  Tällainen kilpailumatka on mahdollisuus keskittyä olemaan yhdessä hevosen kanssa ja viettämään yhteistä laatuaikaa. Otan sitä ulkoilemaan ja jaloittelemaan mahdollisimman paljon, Stegars kertoo ja silittää hevosta kaulasta.

Monet muutkin tuovat hevosensa nauttimaan ulkoilmasta pitkähköksi jätetylle nurmelle - useimmiten ulkoiluttaja on kuitenkin hevosenhoitaja.

-  Axis on todella kiltti, mutta myös hyvin eloisa, ja saattaa innostua liikaakin. Se on myös siitosori, ja sitä pitää osata käsitellä oikein, enkä halua että hevosenhoitaja joutuisi sen kanssa pulaan. Minusta on myös hienoa olla sen kanssa  - mitä muutakaan minä täällä tekisin. Se on kalleinta mitä minulla on, Stegars sanoo, eikä suinkaan viittaa hevosen rahalliseen arvoon.

Tiistaina illalla juhlitaan avajaisia. Kilpailu käynnistyy kouluratsastuksen Grand Prix’llä, joka ratsastetaan keskiviikkona ja torstaina. Siinä ratkotaan joukkuemitalit ja ensimmäinen henkilökohtainen karsinta, josta Grand Prix Spécialiin jatkaa 30 parasta.